Sanonnoilla "lainsäädännön vaatimukset" tai "viranomaisvaatimukset" tarkoitetaan yhteensä kaikkia eri laajuisia ja eri viranomaistasoilta tulevia määräyksiä, jotka koskevat elintarvikkeita ja elintarviketoimintaa.

Koko EU-aluetta koskevat yleisluontoiset EY-asetukset. Näitä toteutetaan jokaisessa jäsenvaltiossa kansallisella lainsäädännöllä. Suomessa kansallisia säädöksiä on neljää tasoa:
• Elintarvikelaki
• Asetukset
• Viranomaisen määräykset
• Viranomaisen ohjeet

EY-asetus vaatii esimerkiksi helposti pilaantuville elintarvikkeille riittävän kylmää säilytystä ja kuljetusta. Viranomaisen ohje voi koskea paikallisen ongelman ratkaisua, kuten karjalanpiirakoiden myyntiä kaupan paistopisteissä. Elintarvikeyritystä lähimpänä lakiasiantuntijana toimii oman kunnan terveysvalvontaviranmainen, esimerkiksi terveystarkastaja. Häneltä löytyy yksittäisessä pitopalvelussa, kahvilassa tai kaupassa tarvittava tieto lainsäädännön vaatimuksista. 

Elintarvikelaki

Elintarvikelaki (23/2006) koskee kaikkia elintarvikkeita ja kaikkea ammattimaista tai muuten säännöllistä elintarviketoimintaa pellolta pöytään.

Lain tarkoituksena on
• varmistaa elintarvikkeiden käsittelyn turvallisuus ja elintarvikkeiden turvallinen laatu
• varmistaa, että elintarvikkeista annetaan oikeat ja riittävät tiedot
• suojata kuluttajaa elintarvikemääräysten vastaisten tuotteiden aiheuttamilta terveysvaaroilta ja taloudellisilta tappioilta
• varmistaa elintarvikkeiden jäljitettävyys.

Elintarvikelaki koskee kaikkia tuotteita

Tuotteen nimi ei saa johtaa harhaan. On säädelty esimerkiksi, milloin tuotetta saa kutsua voiksi, suklaaksi tai täysmehuksi.

Pakkausmerkinnöistä on sekä vaatimuksia mitä ja miten tuotteesta tulee vähintään kertoa, mutta myös rajoituksia terveysvaikutusten lupaamisesta. Tuotteen koostumuksesta tulee kertoa paitsi ainesosat myös käytetyt lisäaineet, sallituista lisäaineista on luettelo. Lisäksi tulee mainita tuotteen sisältämät allergisia reaktioita aiheuttavat ainesosat, joista myös on EU:n yhteinen luettelo. Tuotteen alkuperä tulee olla selvillä. Pakkauksissa tulee olla Parasta ennen-päiväys ja tietyissä tuotteissa Viimeinen käyttöpäivä. Tämä ja vapaaehtoiset täsmennykset ovat tarpeen, jos virheellistä tuote-erää on jäljitettävä.

Näiden kaikkien ilmoittamistavasta on ohjeet.

Lainsäädäntöön liittyy luettelot tuotteeseen kuulumattomien vieraiden aineiden suurimmista sallituista pitoisuuksista. Luettelossa on mm. maatalouskemikaaleja ja ympäristömyrkkyjä.

Elintarvikelaki koskee kaikkia elintarviketoimijoita

Ravintoloitsija, ruokakauppias, torikahvilan tai kioskin pitäjä, makkaratehtailija jopa kesätapahtuman makkaran grillaaja ovat kaikki elintarvikealan toimijoita, jotka tarvitsevat paikallisen terveysvalvontaviranomaisen hyväksynnän toiminnalleen. Toiminta voi siis olla pienimuotoista tai hyvinkin laajaa, harvoin tapahtuvaa tai päivittäistä, harrastetoimintaa tai ammattimaista. Säädökset eivät koske ruoanlaittoa kotona, perhe- tai pihajuhlissa.

Viranomaiselta tulee saada hyväksyntä vaikkapa kesäkahvilan perustamiselle. Hakemuksessa esitellään laitteet, toimintatapa ja tilat, joissa aiotaan elintarvikkeita käsitellä, myydä tai säilyttää.

Tilat ja suunnitelma pitää olla hyväksytty, ennen kuin kahvila avataan asiakkaille.

Toimijan tulee ratkaista tuotevalikoima ja missä muodossa niitä tarjoillaan tai myydään, jotta osaaminen, tilat ja välineet riittävät turvalliseen elintarviketoimintaan. Tämä onkin jo omavalvontasuunnitelman luonnostelemista.

• Tutki muutamasta elintarvikepakkauksesta, mitä tietoa sieltä löytyy tuotteen koostumuksesta, alkuperästä, valmistajasta, säilyttämisestä, käyttötavoista, tuotteen vaikutuksista.